Definately a no no for wintertime - tested in ultimate conditions!

Looky what almost got my skull cracked today! These boots + bad balance = disaster ahead:

(Source of photo is budgetsport.fi)

I want to quickly rant about something... This is Laura's Recliner of Rage! After having series of "whoops, that was close" -situations today with Etirel Iglu boots, seeing my life flash by infront of my eyes, I challenge all shoedesigners to come up with safe and comfortable and nice looking footwear options for wintertime. No heals, no nothing - just ultimate comfort and safety, but in funny quirky and yet somehow ok looking form. Too much to ask? Thought so.

Now night night everyone! Still alive!
- Laura

Sinä olet minun siskoni (ystäväni) - en toivo että erkanemme koskaan!

Tänään kun tulin kotiin, minua odotti postikortti. Siinä kaksi notkeaa 1920-luvun tanssijadaamia venyttelevät pitkiä sääriään.  Kortissa lukee kannessa "Paikat hajoavat mutta ystävyys kestää". Niin totta!

Kortti on ystävältäni Johannalta. Se oli ihana yllätys ja muistutus, että siellä se minun leijonasiskoni on. Kaukana, mutta aina lähellä. Emme ole nähneet kesän jälkeen, mutta tiedän aina, että Johanna on siellä ja minä olen täällä - ja juttu jatkuu aina siitä, mihin se viimeksi jäi. Toivottavasti pian päästäänkin taas lärpättämään kaikki kuulumiset hyvän punaviinin äärellä. Vaikka meillä on ikää jo kolkyt ja rapiat, niin aina tavatessamme yhdessä muistellaan kakstusarin alun parhaat biisit ja välillä jopa villiinnytään käymään yössä, jossa tietysti erehdymme luulemaan itseämme hädin tuskin parikymppisiksi ja homma lähtee lapasista, ja sitten ollaankin kalpeena hiljaa monta päivää :) :) Ja aina on ihan pirun hauskaa! Onni on ystävä, jonka edessä voi itkeä ja nauraa ja vaikka oksentaa aikuisena naisena bussipysäkille :D

Ja onneksi on niin, että vaikka olemme fyysisesti kaukana, niin maailma on hirvittävän pieni. Välillä mietin sitä, että miten pärjään, jos muutan rakkaan kanssa jossain vaiheessa maailman toiselle puolelle, kauas kotoa? Miten pärjään ilman tyttöjen viikonloppuja, reissuja, iltoja, ilman teitä? Mutta emme me unohtaisi toisiamme. Monet ystävät asuvat nytkin pitkin poikin maailmaa: Ulla on tällä hetkellä Australiassa, mutta Helsingissäkin saattaa mennä iäisyys ennen kuin näemme. Heini lähti Indonesiaan juuri, enkä yhtään tiedä, milloin näemme seuraavan kerran. Mutta ken kerran Lauran syrämeen pääsee, se siellä pysyy! Kilometreistä ja mantereista viis veisaan mä. Ystävät. Vaikka saatan joskus olla kaukana, niin olette mulle hirveän tärkeitä ja olette tehneet elämästä elämisen arvoista. Teistä olen kiitollinen.

Ja koska ystävät tykkäävät videoterkuistani, niin lähetänpä nyt kaikille pienet maanantaiterveiset!

Dudette Living In Dude Cave eli kuinka asunnostani tuli äijäparakki

Hashtag #anarkistimartta #sottapytty #kodintuho #oumaikaadmitensotkuneneläjä.

TOP 4 syyt kaaokselle

1. Kiire: mahtava tekosyy vaikka sille, että tänä aamuna kotini muistutti miehekästä remppaparakkia.

2. Tavaroilta puuttuu paikka. Minulta puuttuu kunnon tyttöpöytä / työpöytä, mihin saisin ripotella meikit ja tärkeät paperit. Kaikki nuo löytävät paikkansa yleensä keittiönpöydältä tai olohuoneestani.

3. Säilytystilat ovat epäkäytännölliset.  Kylppäri kaipaisi täysrempan ja vaatehuoneen saisi räjäyttää uusiksi. Se ei ole halpaa hubaa. Nyt kaikki sanoo, että tee ite. Tässä on vaan semmonen ongelma, että naulaan naulat vinoon ja ruuvaan ruuvit vituralleen. Seuraavaksi alan kerätä budjettia pieneen pintaremonttiin.. jos tunnette hyviä ja luotettavia remppariittoja ja -reiskoja, saa ilmiantaa!

4. ASUN YKSIN! Kukaan ei ole täällä näkemässä, miten elostelen. Pudotan kaiken käsistäni sinne sun tänne, pitkin kämppää löytyy viikon asukokonaisuuksia ja kaiken tyttösälän saa viljellä ihan huoleta mihin tykkää. Huolestuttavaa, että olen erittäin tottunut tähän itsekeskeiseen sottapyttyilyyn.

Sisustusblogeille vastaiskuna ajattelin paljastaa kotini kaikessa antikauneudessaan. Nyt, kun käytin vapaapäiväni kuuraamiseen, voin vain ihailla kätösteni jälkiä.. mutta tältä täällä näytti aamulla.

Nyt kaikki on tosiaan siivottu ja seuraavaksi vaan vaihdan puhtaat lakanat sänkyyn.. Kyllä siivoaminen on sitten ihanaa.. ;)

- Laura

Laura loves life: Why I love travelling

I decided to do this blog post in english, for my ever growing global audience ;)

This week was full of social events. Monday evening saw Frankenstein at Finnish National Theater, read HS review here. Wednesday we had Heini's and Ali's last Helsinki evening dinner and yummy drinks at Patrona. I recommend the mixture plate, that had delicious tasty ceviche and guacamole and pineapple salsa and beansauce. Thursday I participated Culinary Bridge event in US embassy, and friday we made our way to Demo's 10 yrs B-day party. Delicious, delicious one-bite appetizers and new champagne love: Gosset Grande Réserve Brut. I am horrible at remembering names, so I think of Gossip Girl and remember this ;)

...  and this week I bought flights to London! Wooohoo, darlings! Looking forward to this trip so so much because I will see my boyfriend there after 7 long months. Yes, it is an excrusiatingly long time to be apart. No, it is not easy to be in a long distance relationship. But the waite is almost over... Not getting too deep into lovelofe, hehee, because I wanted to talk about my other big love: travelling.

It is the greatest, most happiest feeling to have your feet off the ground. Being on your way to somewhere. Seeing the sceneries change. Being there, being part of something new.

The first thing I love to do after I get off the plane is .. Smelling the new surroundings! That sets the mood. And the airport already tells you something about the country. Then the stomach twisting excitement starts to grow: getting to the new city. Eyes and ears wide open you get in as much as possible: talk, music, traffic, streets, buildings. Your head is full of ideas, what you want to do with your new friend, this new city.

By far, arriving to the heart of New York has been the most exciting feeling ever. It really is like you are in a movie. Barcelona was very welcoming also and charmed me at the airport already. How is that even possible, to fall in love with a city based on it's airport? See, I am pretty easy ;)

Then comes the wonderful part: tasting the new city. First bite of something new and exciting. First sip of local wines. How about a glass of nice, chilled cava with some fresh nice tapas? Grilled veggies, seafood, mmm... Heavenly.

I am not a master of wines, but I definately want to do a winetrip to France and another food lover tour to Italy soon. Also Napa Valley is in my mind: had a chance to taste Grigh Hills Estate wines and I could see myself travelling from winery to winery.. In a red roadster, big sunglasses and scarf wrapped around my head! (Why did my mind come up with a crazy mixture of movies Sideways and Thelma & Louise?)

I want to finish this post with few travel photos to brighten up this winter morning.
Loves you all!
- Laura

Laura. Love. Life. Esittelyvideo ja elämäni parhaan vuoden lanseeraus!

Tämä on päiväkirja ja avautumiskanava, jossa puhutaan elämästä ja pienistä ihanista asioista, joita rakastan. Tämä blogi ei silottele eikä kiillottele pintaa, vaan antaa palaa. Tämän blogin tarkoitus on viihdyttää ja naurattaa - ainakin tekijää itseään - ja ehkä muutamaa lukijaani ja katsojaani. Facebook-gallupin perusteella mulla on jo 22 lukijaa!

Olen luvannut myös itselleni, että tämä on yksi elämäni parhaista vuosista. Jotta muistaisin, että mitkä kaikki asiat tekevät vuodesta ihan parhaan, kerään 365 asiaa, joista olen kiitollinen / jotka tekevät minut onnelliseksi / jotka ovat kertakaikkisen hienoja. Toivottavasti sinäkin löydät täältä pieniä päivän piristäjiä, joista saat onnea ja iloa. Sitä tässä maailmassa ei ole koskaan tarpeeksi!

Seuraavassa pieni esittelyvideo ;-)